Suomeksi

På svenska

In English

Ajankohtaista	Organisaatio	Ohjelma	Dokumentit
Kalenteri	Kokoonpano	Vähemmistö- politiikka	Kirjelmät
Valtuuskunta	Täysistunto	Oppisuunnitelma	Kannanotot
Puheenjohtajiston pöytäkirjat	Puheenjohtajisto	Toimeksiannot	Euroopan neuvosto
Puheenjohtajiston toimeksiannot	Säännöt		Hallitus ja viranomaiset
Muuta	Luottamushenkilöt
	Jäsenyhteisöt
	Sisuradio SVT/Uutiset	Etusivulle	Yhteydet ja linkit

c/o Ruotsinsuomalainen koulu
Hovslagargatan 25, 194 31 Upplands Väsby
esko.melakari@comhem.se

Ajankohtaista

Puheenjohtajiston kalenteri 2009-2010

15.1.
Merkkivuosi 1809 viralliset avajaiset Ruotsin valtiopäivillä Kuningas Kustaa XVI Adolfin ja Tasavallan Presidentin Tarja Halosen ollessa läsnä tilaisuudessa

16.1.
Tapaaminen Suomen presidentti- ja Ruotsin kuningasparin kanssa Botkyrkassa

22.1.
Kulttuuriyhdistyksen hallituksen kokous

29.1.
Hallituksen vähemmistöpoliittinen lakineuvostoremissi jätetään Valtiopäivien lakineuvostolle

30.1.
Puheenjohtajiston kokous

5.-6.2.
Hallituksen Euroopan neuvoston vähemmistösopimuksista saadun kritiikin seurantakonferenssi

5.3.
Hallitus tekee päätöksen vähemmistöesityksestään

8.3.
Vähemmistöpoliittinen esitys jätetään Valtiopäiville

28. - 29.3.2009
Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan 10. varsinainen täysistunto paikkana Tukholman Suomeninstituutti

20.4.
Puheenjohtajiston kokous

20.4.
Tapaaminen Suomenruotsalaisten kansankäräjien kanssa

12.5.
RS Kulttuuriyhdistyksen kevätkokous

13.5.
Lähetevastaus Arkistokomitean mietintöön 13.5. ”Kraftsamling - museisamverkan ger resultat -
Slutbetänkande från Museikoordinatorn SOU 2009:15”

19.5.
Lähetevastaus Kulttuuriselvityksen mietintöön SOU 2008/09:16

20.5.
Valtiopäivien vähemmistöpoliittinen päätös

20.5.
Valtiopäivien päätös Ruotsin uudeksi kielilaiksi

27.5.
Tapaaminen Valtion Kulttuuineuvoston kanssa

16.6.
Puheenjohtajiston kokous

23.6.
Tapaaminen Tasavallan presidenten kanssa Kultarannassa

1.7.
Ruotsin uusi kielilaki ”Språklag 2009:600” astuu voimaan

4.9.
Luento Integraatio- ja tasa-arvoministeriön seminaarissa ”Regeringens strategi för de nationella minoriteterna” kohderyhmänä Mälarinlaakson hallintoaluepoliitikot ja Tukholman läänin lääninhallitus

10.9.
Puheenjohtajiston kokous

16.9.
Tapaaminen Sosiaalihallituksen johdon kanssa

18.9.
BUP Solna 25 vuotta

6.10.
Tapaaminen Kouluviraston vähemmistöasioista vastaavan henkilöstön kanssa

8.10.
Tapaaminen Tukholman läänin lääninhallituksen ”vähemmistöyksikön” johdon kanssa

14.10
Tapaaminen Suomenruotsalaisten Kansankäräjien hallituksen kanssa Helsingissä

15.10.
Nuorisohallituksen toimintatukianomus

15. - 17.10.
Seminaari ”Paikallinen vähemmistöyhteistyö” yhteistyössä RSKL:n ja Ruotsin kirkon suomenkielisen työn kanssa

29.10 Tapaaminen Ruotsin Radion pääjohtajan Mats Svegforsin kanssa

30.10.
Tapaaminen suurlähettiläs Alec Aallon kanssa

3.11.
Puheenjohtajiston kokous

9.11.
Tapaaminen minoritet.se kotisivua kirjoittavan journalistin kanssa

26.11.
Tapaaminen Enköpingin kunnanjohdon kanssa kunnan mahdollisesta liittymisestä suomen kielen hallintoalueeseen

3.12.
Erkänd seminaari Eskilstunassa

6.12.
Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivävastaanotto Helsingissä

8.12.
Kulttuuriyhdistyksen syyskokous

29.12.
Tapaaminen Ruotsin kunnat ja maakäräjät liiton vähemmistövastaavan kanssa

Vuosi 2010

1.1.
Uusi kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskeva laki ”Lag om nationella minoriteter och minoritetsspråk 2009:724” astuu voimaan

14.1.
Neuvonpito vähemmistöministeri Nyamko Sabunin kanssa

18.1.
Tapaaminen kouluministeriön valtiosihteerin Bertil Österbergin kanssa

20.1.
YK:n Ihmisoikeussopimuksen vuoden 2010 tarkastusta koskeva seminaari

25.-26.1.
Kauppakamarin suomenkielisiä vanhustenpalveluja koskenut seminaari

9.2.
Osallistuminen Suurlähettiläs Alec Aallon läksiäisvastaanottoon

9.-10.2.
Kansanterveysviraston kansallisten vähemmistöjen terveyttä koskevaa raporttia käsittelevä seminaari

10.2.
Tukholman läänin lääninhallituksen vähemmistöpoliittinen keskustelu ja maaherra Per Unckelin vastaanotto 10.2.2010

22.2.
Seminaari "Kansallisia vähemmistöjä koskevat uudet kielilait"

20. - 21.3.
Valtuuskunnan 11. varsinainen täysistunto

Valtuuskunta

Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan 11. varsinaisen täysistunnon
20. - 21.3.2010 asiakirjat

Puheenjohtajiston pöytäkirjat

Puheenjohtajiston pöytäkirja nro 1 2009-2010

Puheenjohtajiston toimeksiannot

Painotusalueet 2007-2008, pdf.

Muuta

Kirjelmä Valtiopäivien puhemiehelle, pdf.

Kirjelmä, Grundlagsutredningen Per Unckel, pdf.

Kirjelmä Falunin Koululautakunnalle, pdf.

Kirjelmä Johan Tiedemannille, pdf.

YK:n raportti koskien terveydenhuoltoa, pdf.

Hallintoalueselvitys "Rätten till mitt språk".

Lähetevastaus Paavo Valliuksen selvitykseen ”Rätten till mitt språk”, pdf.

Lähetevastaus Paul Lappalaisen mietintöön ”Det blågula glashuset”, pdf.

Lähetevastaus Paavo Valliuksen loppumietintöön "Att återta sitt språk", pdf.

Kielitaito on rikkautta, pdf.

Euroopanneuvoston Ministerikomitean suosituksia, pdf.

Kirjelmä pääministeri Fredrik Reinfeldtille, pdf.

Sveriges rapport till Europarådet om den europeiska stadgan om landsdels- eller minoritetsspråk, pdf.

Förbjudet eller inte att tala minoritetsspråket finska på en arbetsplats, pdf.

Valtuuskunnan kirje oikeusministeri Tuija Braxille suomenkielen käytöstä Ruotsissa, pdf.

Public service. Yleisiä näkökohtia, pdf.

Kirje Kulttuuripoliittiselle komitealle. Synpunkter från Sverigefinländarnas delegation vid träff 9.1.2008, pdf.

Kirje ministeri Nyamko Sabunille, pdf.

Finska språkets ställning får inte försämras vid Luleå tekniska universitet, pdf.

Takaisin

Organisaatio

Kokoonpano

Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta on kattojärjestö, jonka jäseniä ovat ruotsinsuomalaisten valtakunnalliset järjestöt ja Ruotsin kirkon suomenkielinen työ, Suomenkielinen ortodoksinen seurakunta ja Suomenkielinen helluntaiseurakunta. Lisäksi Valtuuskuntaan kuuluu joukko eri asiantuntija-aloja edustavia verkostoja mm. Kasvatusneuvoloiden suomenkielisen henkilökunnan verkosto, Psykiatrian suomenkielisen henkilökunnan verkosto, Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulujen verkosto, Ruotsinsuomalaisten koulujen verkosto, Suomenkielisen esikouluhenkilökunnan verkosto, Suomenkielisen vanhustenhuollon verkosto, Suomenkielisten sosiaalityöntekijöiden verkosto ja korkeakoulujen verkosto. Ruotsin Valtiopäivillä edustettuina olevat poliittiset puolueet, ruotsalaiset valtakunnalliset ja kansainväliset järjestöt/yhteisöt voivat saada tarkkailijan paikan Valtuuskunnan täysistunnossa. Valtuuskunta voi hakemuksesta hyväksyä uusia yhteisöjä, laitoksia ja verkostoja Valtuuskunnan jäseniksi.

Täysistunto

Valtuuskunnan varsinaisessa täysistunnossa käsitellään mm. seuraavat asiat: Valitaan täysistunnon puheenjohtaja(t), sihteeri(t), kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa Käsitellään puheenjohtajiston kertomus Valtuuskunnan toiminnasta edellisen toimintavuoden ajalta ja päätetään sen hyväksymisestä Esitetään viimeksi kuluneen vuoden tilinpäätös ja tilintarkastajien siitä antama lausunto, päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille Käsitellään puheenjohtajiston esittämät asiat Käsitellään Valtuuskunnan edustajien jättämät aloitteet Päätetään seuraavan vuoden toiminta- ja talousohjelmasta Valitaan sääntöjen edellyttämällä tavalla Valtuuskunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja puheenjohtajiston kolme muuta jäsentä Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varajäsenet tarkastamaan Valtuuskunnan taloutta ja hallintoa. Toisen varsinaisista tilintarkastajista ja hänen varajäsenensä on oltava auktorisoituja/hyväksyttyjä tilintarkastajia. Varajäsen siirtyy varsinaisen tilalle tämän jättäessä tehtävänsä. Valitaan vaalivaliokunta valmistelemaan seuraavan täysistunnon henkilövalintoja ja nimetään vaalivaliokunnan kokoonkutsuja.

Puheenjohtajisto

Puheenjohtajistoon kuuluvat Valtuuskunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä. Puheenjohtajisto valitaan vuosittain Valtuuskunnan varsinaisessa täysistunnossa.

Puheenjohtajiston tehtävänä on

vastata Valtuuskunnan juoksevasta toiminnasta ja taloudesta
palkata tarvittava henkilökunta ja asiantuntijat talousarvion puitteissa
valmistella Valtuuskunnan täysistunnot
tehdä vuosittain esitys seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi
tehdä vuosittain esitys edellisen vuoden toimintakertomukseksi. Toimintakertomuksen tulee sisältää tilinpäätös, tilintarkastajien siitä antama lausunto ja esitys vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille.
edustaa Valtuuskuntaa täysistuntojen välisenä aikana.

Säännöt

Tulostusversio

Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan vuoden 20008 varsinaisen täysistunnon päättämät säännöt

1. luku Valtuuskunnan tarkoitus ja toimintatapa

1.1 Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta – ruotsiksi Sverigefinländarnas delegation – on ruotsinsuomalaisten, Pohjoismaiden suurimman kansallisen vähemmistöryhmän, kielellisiä, kulttuurisia, yhteiskunnallisia ja sosiaalisia etuja valvova elin. Se toimii ruotsinsuomalaisten yhteydenpitäjänä Ruotsin valtiovaltaan ja viranomaisiin, Euroopan neuvostoon sekä muihin kansallisiin, pohjoismaisiin ja kansainvälisiin yhteisöihin.
Valtuuskunta valvoo Euroopan neuvoston Vähemmistökieli- ja vähemmistösuojasopimusten noudattamista ruotsinsuomalaisten osalta sekä selvityksiä, jotka Ruotsin hallitus tekee Euroopan neuvostolle sopimusten pohjalta. Valtuuskunta seuraa myös Euroopan neuvoston Ruotsin valtiovallalle asettamia sopimusten seurantaa koskevia vaateita.
Valtuuskunta toteuttaa tavoitteitaan sääntöjensä ja Valtuuskunnan päätösten pohjalta.

1.2 Valtuuskunta vastaa itsenäisesti toiminnan suunnasta ja tavoitteista Valtuuskunnassa tehtyjen päätösten pohjalta.

1.3 Valtuuskunta päättää itsenäisesti taloudestaan.

1.4 Valtuuskunnan toimialueena on Ruotsi.

1.5 Valtuuskunnan kielet ovat suomi ja ruotsi.

1.6 Valtuuskunnan kotipaikka on Tukholma

2. luku Päämäärä ja tehtävät

2.1 Valtuuskunnan päämääränä on suomen kielen aseman vahvistaminen ja suomen kielen säilymisen turvaaminen Ruotsissa, suomalaiseen ja suomenruotsalaiseen kulttuuriperinteeseen pohjautuvan ruotsinsuomalaisen kulttuurin kehittäminen, suomenkielisten laitosten ja palvelujen edellytysten luominen eri yhteiskunta-aloilla sekä tietoisen ja aktiivisen vähemmistöryhmän ylläpitäminen Ruotsissa.
Valtuuskunta painottaa toiminnassaan suomen kielen lisäksi kaksikielisyyden merkitystä.
Valtuuskunnan tavoitteena on tietoisuuden ja ymmärtämyksen lisääminen ruotsalaisten keskuudessa ruotsinsuomalaisen vähemmistön kieli- ja kulttuuritavoitteita kohtaan.
Ruotsinsuomalaisuus on osa monikulttuurista Ruotsia. Siksi vuorovaikutus enemmistöyhteiskunnan, muiden kansallisten vähemmistöjen ja Ruotsissa asuvien eri etnisten ryhmien kanssa on osa Valtuuskunnan toimintaa.
Valtuuskunnan tehtävänä on edistää ruotsinsuomalaista kulttuuriautonomiaa ja pitää yhteyttä yhteiskunnan määrärahoja jakaviin ja niistä päättäviin viranomaisiin ja yhteisöihin.
Valtuuskunnan tehtävänä on edistää ruotsinsuomalaisten yhteisöjen välistä yhteistyötä.

3. luku Koostumus

3.1 Ruotsinsuomalaisten valtakunnalliset järjestöt ja Ruotsin kirkon ruotsinsuomalainen työ saavat Valtuuskunnassa 1 - 499 jäsentä kohden yhden (1) edustajanpaikan ja 500 - 999 jäsentä kohden yhden (1) edustajanpaikan lisää. Tämän lisäksi jokainen alkava tuhatluku oikeuttaa yhteen (1) edustajanpaikkaan, yhteisö saa kuitenkin enintään seitsemän (7) edustajanpaikkaa.
Edustajat on valittava yhteisön ylimmässä päättävässä elimessä.

3.2 Muut ruotsinsuomalaiset yhteisöt, laitokset ja verkostot kukin yhden (1) edustajanpaikan:

3.3 Ruotsin Valtiopäivillä edustettuina olevat poliittiset puolueet, ruotsalaiset valtakunnalliset ja kansainväliset järjestöt/yhteisöt voivat saada tarkkailijan paikan Valtuuskunnan täysistunnossa.

3.4 Kukin Valtuuskunnassa edustettuna oleva yhteisö päättää edustajansa/edustajiensa toimikauden pituudesta itse. Edustajan jättäessä paikkansa kyseinen yhteisö valitsee hänen tilalleen uuden edustajan, joka tulee ilmoittaa sihteeristölle ennen Valtuuskunnan varsinaista istuntoa.

3.5 Läsnäolijoiden puheoikeudesta päättää Valtuuskunnan täysistunto kulloinkin erikseen.

3.6 Valtuuskunta voi hakemuksesta hyväksyä jäseniksi uusia yhteisöjä, laitoksia ja verkostoja, joiden funktio ei ole pelkästään paikallinen tai alueellinen.

4. luku Organisaatio

4.1 Valtuuskunnan ylin päättävä elin on varsinainen täysistunto, joka kokoontuu kerran vuodessa toukokuun 31. päivään mennessä. Täysistunto on päätösvaltainen, kun yli puolet Valtuuskunnan edustajista on läsnä.

Ylimääräinen Valtuuskunnan istunto on kutsuttava koolle, mikäli puheenjohtajisto niin päättää tai milloin vähintään yksi kolmasosa (1/3) Valtuuskunnan edustajista kirjallisesti vaatii sitä saman asian käsittelemistä varten. Ylimääräinen Valtuuskunnan istunto käsittelee vain niitä asioita, jotka on mainittu kutsussa.

4.2 Ääni- , puhe- ja läsnäolo-oikeus Valtuuskunnan täysistunnossa määritellään sääntöjen 3. luvussa.
Valtuuskunnan täysistunnot ovat avoimia yleisölle ja lehdistölle.
Puheenjohtajiston jäsen ei saa äänestää Valtuuskunnan edustajana silloin, kun on kysymys vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille, eikä osallistua tilintarkastajien valintaan.

4.3 Päätökset Valtuuskunnassa tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, mikäli näissä säännöissä ei toisin määrätä. Äänestykset suoritetaan avoimina. Vaalit toimitetaan suljetuin äänestyslipuin, jos joku äänivaltainen edustaja sitä vaatii. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

4.4 Kutsu Valtuuskunnan täysistuntoon on lähetettävä Valtuuskunnassa edustettuina oleville yhteisöille viimeistään kolme (3) kuukautta ennen täysistunnon alkua ja ylimääräiseen istuntoon viimeistään kuusi (6) viikkoa ennen ylimääräisen istunnon alkua. Varsinaisen täysistunnon esityslista, aloitteet ja muut asiakirjat on lähetettävä Valtuuskunnan edustajille viimeistään neljä (4) viikkoa ennen täysistunnon alkua. Ylimääräisen istunnon esityslista ja asiakirjat on tulee lähettää Valtuuskunnan edustajille viimeistään kolme (3) viikkoa ennen ylimääräisen istunnon alkua.

4.5 Valtuuskunnan edustajien tekemät aloitteet on jätettävä puheenjohtajistolle kuusi (6) viikkoa ennen täysistunnon alkua.
Henkilövalintoja koskevia ehdotuksia voi tehdä myös Valtuuskunnan istunnoissa.

4.6 Valtuuskunnan varsinaisessa täysistunnossa käsitellään mm. seuraavat asiat:
– valitaan täysistunnon puheenjohtaja(t), sihteeri(t), kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi (2) ääntenlaskijaa
– käsitellään puheenjohtajiston kertomus Valtuuskunnan toiminnasta edellisen toimintavuoden ajalta ja päätetään sen hyväksymisestä
– esitetään viimeksi kuluneen vuoden tilinpäätös ja tilintarkastajien siitä antama lausunto, päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille
– käsitellään puheenjohtajiston esittämät asiat
– käsitellään Valtuuskunnan edustajien jättämät aloitteet
– päätetään seuraavan vuoden toiminta- ja talousohjelmasta
– valitaan sääntöjen edellyttämällä tavalla Valtuuskunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja puheenjohtajiston kolme (3) muuta jäsentä
– valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varajäsenet tarkastamaan Valtuuskunnan taloutta ja hallintoa. Toisen varsinaisista tilintarkastajista ja hänen varajäsenensä on oltava auktorisoituja/hyväksyttyjä tilintarkastajia. Varajäsen siirtyy varsinaisen tilalle tämän jättäessä tehtävänsä.
– valitaan vaalivaliokunta valmistelemaan seuraavan täysistunnon henkilövalintoja ja nimetään vaalivaliokunnan kokoonkutsuja.

4.7 Valtuuskunnan puheenjohtajisto palkkaa tarvittavan henkilökunnan talousarvion ja muiden resurssien puitteissa.

5. luku Puheenjohtajisto

5.1 Puheenjohtajistoon kuuluvat Valtuuskunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä.

5.2 Puheenjohtajisto valitaan vuosittain Valtuuskunnan varsinaisessa täysistunnossa.

5.3 Puheenjohtajiston tehtävänä on
1 vastata Valtuuskunnan juoksevasta toiminnasta ja taloudesta
2 palkata tarvittava henkilökunta ja asiantuntijat talousarvion puitteissa
3 valmistella Valtuuskunnan täysistunnot
4 tehdä vuosittain esitys seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi
5 tehdä vuosittain esitys edellisen vuoden toimintakertomukseksi. Toimintakertomuksen tulee sisältää tilinpäätös, tilintarkastajien siitä antama lausunto ja esitys vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille.
6 edustaa Valtuuskuntaa täysistuntojen välisenä aikana.

6. luku Valtuuskunnan nimenkirjoittajat, toiminta- ja tilivuosi

6.1 Valtuuskunnan nimen kirjoittavat Valtuuskunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja puheenjohtajiston nimeämä henkilö aina kaksi yhdessä.

6.2 Valtuuskunnan toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi.

7. luku Sääntöjen muuttaminen

7.1 Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä, jos vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) Valtuuskunnan edustajista sitä kannattaa. Sääntöjen muuttaminen voidaan ottaa käsiteltäväksi vain siinä tapauksessa, että siitä on sääntöjenmukaisessa kokouskutsussa erikseen mainittu. Sääntöjenmuutosasia otetaan käsiteltäväksi, mikäli vähintään yksi kymmenesosa (1/10) Valtuuskunnan edustajista sitä aloitteessa vaatii.

8. luku Valtuuskunnan purkaminen

Valtuuskunnan purkamiseen vaaditaan neljä viidesosaa (4/5) Valtuuskunnan varsinaisessa istunnossa ja aikaisintaan yhden (1) kuukauden kuluttua sen jälkeen pidettävässä Valtuuskunnan ylimääräisessä istunnossa annettavista äänistä. Valtuuskunnan purkaminen voidaan ottaa käsiteltäväksi vain siinä tapauksessa, että siitä on sääntöjenmukaisessa kokouskutsussa erikseen mainittu. Valtuuskunnan purkautuessa sen jäljellä olevat varat luovutetaan Ruotsissa toimiville, Valtuuskunnan päämääriä toteuttaville yhteisöille.

Liite

Puheenjohtajiston ohjesääntö

Asioiden käsittely puheenjohtajistossa

1. Puheenjohtajisto on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään kolme puheenjohtajiston jäsentä. Näistä yhden on oltava puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.

2. Puheenjohtajiston kokouksessa noudatetaan yleistä ruotsalaista kokouskäytäntöä.

3. Puheenjohtajisto voi luovuttaa päätösvallan yhdelle tai useammalle puheenjohtajiston jäsenelle, asiantuntijaryhmälle tai sihteeristöön kuuluvalle virkailijalle asioissa, joita ei välttämättä tarvitse päättää puheenjohtajistossa.

Puheenjohtajiston päätökset

1. Jokaisesta puheenjohtajiston tekemästä päätöksestä on oltava asiakirja, josta ilmenee
1) päivämäärä, jolloin päätös on tehty,
2) päätöksen sisältö,
3) kuka päätöksen on tehnyt,
4) ketkä ovat osallistuneet asian lopulliseen käsittelyyn ja päätöksentekoon.

Luottamushenkilöt (puheenjohtajisto)

Markku Peura, puheenjohtaja
markku.peura@sverigefinskaskolan.se

Helena Kivisaari, varapuheenjohtaja
helena@rskl.se

Markus Lyyra
markus@rsn.nu

Leena Huss
leena.huss@multietn.uu.se

Hannu Kannussaari
hannu.kannussaari@folkbildning.net

Valtuuskuntasihteeri:
Esko Melakari
esko.melakari@zeta.telenordia.se

Puheenjohtajisto: Markku Peura, Markus Lyyra, Helena Kivisaari, Hannu Kannussaari ja Esko Melakari (valtuuskuntasihteeri). Kuvasta poissa Leena Huss.

Kuva: Kai Kangassalo

Jäsenyhteisöt

Ruotsinsuomalaisten keskusliitto
Ruotsin kirkon ruotsinsuomalainen työ
Finlandssvenskarnas riksförbund i Sverige FRIS
Suomenkielinen ortodoksinen seurakunta
Suomenkielinen helluntaiseurakunta
Sverigefinska Krigsbarn
Suomiart
Ruotsin Suomalainen Opettajaliitto RSO
Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset RSE
Ruotsinsuomalainen esikouluverkosto
Ruotsinsuomalaisten Nuorten Liitto RSN
Ruotsinsuomalaisten harrastajateatteriliitto
Ruotsinsuomalaisten kasvatusneuvoloiden verkosto
Ruotsinsuomalaisten sosiaalityöntekijöiden verkosto
Ruotsinsuomalaisten vapaakoulujen verkosto
Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulujen verkosto
Ruotsinsuomalaisten kirjastovirkailijoiden verkosto
Ruotsin Suomenkielisten Näkövammaisten Liitto
Ruotsinsuomalainen vanhustenpalveluverkosto
Ruotsinsuomalainen arkisto
Ruotsinsuomalainen korkeakouluverkosto
Mälardalenin korkeakoulun Suomen kielen ja kulttuurin keskus
Ruotsinsuomalaisten Virka- ja Liikenaisten Tukholman klubi – Rusuvilina
Ruotsinsuomalainen kulttuuriyhdistys

Takaisin

Ohjelma

Ruotsinsuomalaisten vähemmistöpoliittinen ohjelma

Tulostusversio

Ruotsinsuomalaisten vähemmistöpoliittinen ohjelma

Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan kolmannen varsinaisen täysistunnon vuonna 2002 hyväksymä ja vuonna 2003 sekä 2008 tarkistettu.

Copyright: Sverigefinländarnas delegation/Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta

Sisällysluettelo

Ruotsinsuomalaisten vähemmistöpoliittinen ohjelma

I. Yleistä

II. Valtuuskunnan tasa-arvopoliittinen ohjelma

III. Vähemmistöpoliittinen kieli- ja koulutusohjelma

IV. Kulttuuripoliittinen ohjelma

V. Sosiaalipoliittinen ohjelma

VI. Ruotsinsuomalaisen valtuuskunnan jäsenyhteisöt

I. Yleistä

Ruotsin kansallinen vähemmistöpolitiikka
Ruotsin valtiopäivät päätti joulukuussa 1999 kansallisesta vähemmistöpolitiikasta. Päätöksen kautta suomen kieli sai vähemmistökielen aseman ja ruotsinsuomalaisista tuli kansallinen vähemmistö. Kansallinen vähemmistöpolitiikka pohjautuu Ruotsin allekirjoittamaan Euroopan neuvoston vähemmistökielisopimukseen (Europeiska stadgan för regionala eller minoritetsspråk) ja Euroopan neuvoston vähemmistösuojasopimukseen (Europarådets ramkonvention). Sopimusten astuttua voimaan 1. päivä kesäkuuta 2000 valvontavastuu niiden noudattamisesta siirtyi Euroopan neuvostolle.
Euroopan neuvoston sopimukset ovat luonteeltaan valtioidenvälisiä, ihmisoikeudellisia sopimuksia,
Euroopan neuvoston sopimukset ovat luonteeltaan valtioidenvälisiä, ihmisoikeudellisia sopimuksia, joita Ruotsin valtio on kansainoikeudellisesti sitoutunut noudattamaan.
joihin neuvoston jäsenvaltiot ovat kansainoikeudellisesti sitoutuneet.
Valtiopäivien vähemmistöistä tekemän päätöksen hengen mukaan vähemmistöjen kielestä ja kulttuurista tulee tiedottaa Ruotsin koko yhteiskunnalle. Vähemmistöpoliittinen ohjelma koskee ruotsinsuomalaisia sekä soveltuvilta osin Ruotsissa asuvia suomenruotsalaisia.

Toimet:
1.    Ruotsin tulee nostaa allekirjoittamansa ja vahvistamansa Euroopan neuvoston vähemmistökielisopimukseen sisältyvien sitoumusten tasoa.
2.    Ruotsi allekirjoittaa, vahvistaa ja implementoi Euroopan neuvoston alueellisia ja vähemmistökieliä koskevan sopimuksen 13 artiklan 2 C kohdan, joka koskee omakielistä hoitoa sosiaalialan hoitolaitoksissa kuten esim. sairaaloissa.
3.    Valtiovallan tulee pikaisesti laajentaa suomen kielen hallintoaluetta ja laatia koko maan kattava vähemmistölaki.

Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta
Valtuuskunnan tavoitteena on suomen kielen aseman vahvistaminen ja suomen kielen säilymisen turvaaminen Ruotsissa, suomalaiseen ja suomenruotsalaiseen kulttuuriperinteeseen pohjautuvan ruotsinsuomalaisen kulttuurin kehittäminen, suomenkielisten laitosten ja palvelujen luominen eri yhteiskunta-aloilla sekä tietoisen ja aktiivisen vähemmistöryhmän ylläpitäminen Ruotsissa.

Toimet:
1.    Ruotsin hallituksen on taattava valtuuskunnalle riittävä taloudellinen tuki, jotta se voi toimia Euroopan Neuvoston konventioiden ja sääntöjensä edellyttämällä tavalla.

Vähemmistöpolitiikan toteuttaminen
Vähemmistöpolitiikka on Ruotsin yhteiskunnalle uusi politiikan alue, ja se takaa ensimmäisen kerran kollektiivisia oikeuksia kokonaisille kansanryhmille. Vähemmistöpoliittinen päätös tulee nähdä varovaisena ensi askeleena uudella politiikan alalla. Päätös ei sellaisenaan takaa ruotsinsuomalaiselle vähemmistölle riittäviä oikeuksia, vaan vaatii valtiovallalta huomattavia yhteiskunnan eri alueille suunnattuja lisätoimia.

Toimet:
1.    Enemmistöyhteiskunnan ja päättäjien on saatava riittävästi tietoa vähemmistöpoliittisesta päätöksestä ja sen velvoitteista sekä tietoa vähemmistökielten ja -kulttuurien historiasta ja kansallisten vähemmistöjen nykypäivästä.
2.    Valtiovallan on toimittava konkreettisesti Euroopan Neuvoston vähemmistöpoliittisissa sopimuksissa vahvistamiensa päätösten mukaisesti ja välittömästi toteuttaa Euroopan Neuvoston huomauttavat puutteet.
3.    Vähemmistöpolitiikan konkreettiseksi toteuttamiseksi on vähemmistöpoliittiset päätökset mahdollisimman suuressa määrin implementoitava lakeihin, asetuksiin ja muihin, yhteiskunnan eri alojen virallisiin asiakirjoihin.
4.    Ruotsin kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä on säädettävä Ruotsin perustuslaissa.
5.    Vähemmistöasioita käsittelevien valtion virastojen, kuntien ja maakäräjien on saatava selkeät vähemmistöpoliittiset toimeksiannot, perustettava asiantuntevat vähemmistökysymyksiä käsittelevät osastot/yksiköt ja laadittava vähemmistöpoliittiset toimintaohjelmat, huomioitava niiden kannanotot sekä taattava niille tarvittavat toimintaedellytykset .
6.    Kunnilla on oltava kunnallinen vähemmistöpoliittinen ohjelma.
7.    Vähemmistöasioita käsittelevien poliittisten elinten ja viranomaisten on oltava kiinteässä vuorovaikutuksessa ruotsinsuomalaisten perustamien edunvalvontaelinten kanssa kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja huomioitava niiden kannanotot. Vaikuttaminen koskee vähemmistöpolitiikan konkreettista toteuttamista, tehtyjen päätösten seurantaa, uuden vähemmistöpolitiikan kehittämistä ja Euroopan neuvoston kannanottojen huomioimista.
8.    Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan ensisijaisena tehtävänä on vastata virallisesta edunvalvonnasta keskustasolla ja sen jäsenyhteisöjen paikallis- ja alueellisella tasolla.
9.    Ruotsinsuomalaisten edunvalvontaelinten on toimittava paikallisten ja alueellisten vähemmistötyöryhmien perustamiseksi ja vähemmistöpoliittisten ohjelmien laatimiseksi.
10.    Ruotsissa asuville suomenruotsalaisille on myönnettävä vähemmistöasema.

Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö
Ruotsinsuomalainen vähemmistö tekee läheistä yhteistyötä Ruotsin neljän muun kansallisen vähemmistön kanssa.

Toimet:
1.    Valtuuskunta toimii enemmistöväestön ja eri etnisten ryhmien kanssa tehtävän yhteistyön kehittämiseksi.
2.    Valtuuskunta toimii kiinteässä vuorovaikutuksessa Euroopan neuvoston kanssa, antaa neuvostolle tietoja ajankohtaisesta vähemmistöpoliittisesta tilanteesta ja valvoo Euroopan neuvoston kannanottojen toteuttamista.
3.    Valtuuskunta toimii läheisessä yhteistyössä Suomenruotsalaisten kansankäräjien, hallitusten välisen vähemmistötyöryhmän ja suomalais-ruotsalaisen koulutusneuvoston kanssa.

II. Valtuuskunnan tasa-arvopoliittinen ohjelma
Ruotsinsuomalaisten Valtuuskunnan tavoitteena on tasa-arvo, mikä lisää
suvaitsevaisuutta ja demokratiaa yhteiskunnassa.
Naisilla ja miehillä on oltava samat oikeudet ja mahdollisuudet vaikuttaa ja osallistua valtuuskunnan kaikkeen toimintaan yhteiskunnan eri alueilla. Ruotsinsuomalainen vähemmistö täytyy saada yhdenvertaiseksi valtaväestön kanssa, mutta tärkeä on myös sukupuolten välinen tasa-arvo.

Toimet:
1.    Ruotsinsuomalaisten Valtuuskunnan kaikista päätöksistä tulee heijastua tasa-arvoperiaatteiden noudattaminen.
2.    Jotta tasa-arvoajattelu voisi toimia käytännössä, Ruotsinsuomalaisten Valtuuskunta kehottaa jäsenjärjestöjään ottamaan valinnoissaan huomioon tasa-arvon niin pitkälle kuin mahdollista.

III. Vähemmistöpoliittinen kieli- ja koulutusohjelma
Kieli- ja koulutuspolitiikan lähtökohta on, että Ruotsin yhteiskunta on sitoutunut tukemaan suomen kielen säilyttämistä kehittyvänä ja toimivana kielenä Ruotsissa. Se edellyttää yhteiskunnalta aktiivisia toimia suomen kielen välittämiseksi sukupolvelta toiselle.

Valtion Kouluviraston on aktiivisesti toimittava niin, että kunnat noudattavat valtion vahvistamaa vähemmistöpolitiikkaa esikoulun ja koulun osalta. Virastojen yhteyteen on perustettava yksikkö, jolla on resursseja antaa kunnille ja vanhemmille informaatiota sekä arvioida, miten kunnat toteuttavat vähemmistöpolitiikkaa esikouluissa ja kouluissa. Lisäksi virastoihin tulee perustaa referenssiryhmä, johon tulee kuulua sekä ruotsinsuomalaisten että Ruotsin hallituksen/kouluviraston johdon nimittämiä jäseniä.
Virastoihin on perustettava virat, joiden pääasiallinen toimenkuva on valvoa, kehittää ja arvioida suomenkielistä ja suomen kielen opetusta koko maassa ja toteuttaa yksikön/referenssiryhmän päätöksiä ja toimeksiantoja. Viranhaltijoilla on oltava riittävä pätevyys ja suomen kielen taito.

Ruotsinsuomalaisen vähemmistön tärkein tavoite on taata jokaiselle ruotsinsuomalaiselle lapselle oikeus suomen kielen oppimiseen ja ruotsinsuomalaisen identiteetin kehittymiseen.

Kunnilla tulee osana vähemmistöpoliittista toimintaohjelmaa olla kieli- ja koulutuspoliittinen ohjelma, jota kunnat velvoitetaan noudattamaan.

Yhteiskunta ei voi toteuttaa aktiivista vähemmistöpolitiikkaa, ellei äidinkieltä rekisteröidä. Tämänhetkiset tilastot kertovat ylimalkaisesti, kenellä on suomalainen tausta, mutta eivät ilmoita näiden äidinkieltä. Informaatio ja vähemmistölle suunnatut toimet eivät tavoita niitä, joille ne on tarkoitettu.
Toimet:

1.    Ruotsissa on oltava valtakunnallinen kieli- ja koulutuspoliittinen ohjelma suomen kielelle.
2.    Kouluviraston yhteyteen on perustettava suomen-kielisen esiopetuksen ja opetuksen osasto/referenssiryhmä.
3.    Kouluvirastoon on perustettava virka/virat, jonka/joiden tarkoituksena on kehittää, valvoa ja arvioida suomenkielistä opetusta ja suomen kielen opetusta koko maassa.
4    Jokaisessa kunnassa on oltava vähemmistökysymyksistä vastaava virkailija/osasto tai ruotsinsuomalaisten kysymyksistä vastaava virkailija/osasto.
5.    Kaikkien Ruotsissa asuvien äidinkieli on rekisteröitävä.
7.    Myös suomenruotsalaisilla lapsilla on oltava oikeus suomen kielen opetukseen koulussa.
8.    Ruotsinsuomalaisia ja ruotsalaisia lapsia/nuoria on kannustettava lukemaan suomen kieltä koulussa.

Esikoulu
Lapsen kielenkehityksen samoin kuin myöhemmän kielenoppimisen ja identiteetin pohja luodaan esikouluiässä. Ruotsinsuomalaiset perheiden ja perheiden, joissa yksi puhutuista kielistä on suomi, on saatava tiedotusta äidinkielen ja kaksikielisyyden kehityksestä ja merkityksestä.

Toimet:
1.    Koko maassa on oltava lakisääteinen oikeus suomenkieliseen esikouluun joko kokonaan tai osittain sekä äidinkielen tukeen.
2.    Kuntien on järjestettävä suomenkielisiä esikouluja/esikouluosastoja ja tiedotettava niistä.
3.    Kuntien on tehtävä yhteistyötä suomenkielisen esikoulutoiminnan järjestämiseksi
4.    Ruotsissa on oltava lakisääteinen oikeus äidinkielen harjoitukseen.
5.    Kuntien on oltava velvolliset järjestämään kielenharjoitusta, vanhempien vaatiessa sitä.
6.    Ruotsissa on oltava lakisääteinen oikeus perustaa omia ruotsinsuomalaisia esikouluja ja kunnan avustus on maksettava niissä olevien lasten mukaan.
7.    Esikoulunopettajien koulutusta ja jatkokoulutusta on järjestettävä suomen kielellä.
8.    Kuntien on etsivän toiminnan avulla otettava selvää ruotsinsuomalaisista perheistä ja näiden halusta sijoittaa lapsensa suomenkieliseen esikouluun.
9.    Ruotsinsuomalaisia on kannustettava perustamaan suomenkielisiä esikouluja

Peruskoulu
1990-luvun alussa toteutetun uudistuksen mukaan ruotsinsuomalaisilla on mahdollisuus perustaa omia vapaakouluja. Tämänhetkisten säännösten mukaan peruskoulujen opetus on järjestettävä siten, että suomenkielisen opetuksen osuus on enintään 50 prosenttia opetuksesta. Tämä säännös on muutettava, jotta oppilaille voidaan taata aktiivinen kaksikielisyys.
Ruotsinsuomalaisten Valtuuskunta tukee eri tavoin uusien vapaakoulujen perustamista.
Myös kunnallinen koulu on velvoitettava järjestämään kaksikielisiä/äidinkielisiä luokkia, jos vanhemmat toivovat niitä.

Toimet:
1.    Kuntien on selvitettävä, haluavatko ruotsinsuomalaiset vanhemmat lapsilleen suomenkielisen opetuksen.
2.    Kunnat on velvoitettava vanhempien toivomuksesta järjestämään kaksikielisiä luokkia.
3.    Kunnat on velvoitettava tiedottamaan äidinkielen keskeisestä merkityksestä ja eri mahdollisuuksista oppia suomen kieltä.
4.    Kuntien on solmittava sopimus oppilaspaikoista joko toisen kunnan kanssa tai ruotsinsuomalaisen vapaakoulun kanssa, mikäli kunnassa ei ole kunnallista koulua, jossa annetaan opetusta suomen kielellä.
5.    Kuntien on kustannettava koulukuljetukset toisessa koulussa tai kunnassa suomen kielen opetukseen osallistuville oppilaille.
6.    Rajoittava säännös suomenkielisen opetuksen määrästä peruskoulun kaksikielisillä luokilla ja vapaakouluissa on poistettava.

Lukio
Lukiokoulun osalta on epäselvyyttä suomen kielen asemasta, oppilaiden oikeudesta valita suomen kieli ja opetuksen tasosta, kun suomea opetetaan äidinkielenä. Opetuksen tason on vastattava muiden jatko-opintoihin oikeuttavien aineiden opetuksen tasoa.
Myös tiedot äidinkielen merkityksestä ja kehityksestä lukioiässä ovat puutteellisia. Jotta kaikki halukkaat oppilaat saisivat mahdollisuuden äidinkielen opiskeluun, tarvitaan koordinointia kunnissa ja lukiokouluissa.

Toimet:
1.    Kouluviraston on laadittava selkeät säädökset suomen kielen asemasta ja oppilaiden oikeudesta valita suomen kieli.
2.    Suomenruotsalaisilla lapsilla on oltava oikeus suomen kielen opetukseen lukio-koulussa.
3.    Kouluviraston on tiedotettava äidinkielen merkityksestä myös lukiotasolla.
4.    Suomen kielen opettajilla on oltava muodollinen pätevyys opettaa suomen kieltä. Sen vuoksi Ruotsin on aloitettava suomenkielinen opettajainkoulutus.

Aikuisopiskelu
Ruotsissa on kaksi ruotsinsuomalaista kansankorkeakoulua, joista toisella on toimintaa kahdella paikkakunnalla.
Kansankorkeakoulut ovat keskeisiä laitoksia ruotsinsuomalaiselle vähemmistölle, sillä ne tarjoavat mahdollisuudet opintoympäristöön, jossa suomen kielellä on tärkeä asema. Niistä voidaan kehittää ruotsinsuomalaisia kulttuurikeskuksia ja ne voivat profiloitua vähemmistökeskuksiksi järjestämällä kulttuuritapahtumia ja esimerkiksi vähemmistötietouskoulutusta.

Toimet:
1.    Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulujen on saatava erityistä tukea voidakseen kehittyä ruotsinsuomalaisiksi kulttuurikeskuksiksi.
2.    Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulujen on saatava erityistä tukea voidakseen järjestää vähemmistötietouden koulutusta, koulutusta myös pienissä ryhmissä ja etäopetuksena koulutusta eläkeläisille.

Yliopistot ja korkeakoulut
Yliopistoissa ja korkeakouluissa on lisättävä mahdollisuuksia opiskella ja tutkia suomen kieltä ja suomen kielellä. Suomenkielisen tutkimuksen on oltava luonnollinen osa yliopistojen tutkimustoimintaa.

Toimet:
1.    Ruotsinsuomalaisten korkeakoulujen perustamiseksi on taattava erityismäärärahat.
2.    Suomen kielen kurssien järjestämiseksi on taattava erityismäärärahat.
3.    Äidinkieleen suuntautuvaa opettajakoulutusta on järjestettävä useammissa yliopistoissa.
4.    Opettajakorkeakouluissa tai yliopistoissa on nykyistä useammalla paikkakunnalla järjestettävä äidinkieleen suuntautuvaa opettajakoulutusta.

IV. Kulttuuripoliittinen ohjelma

Ruotsinsuomalaisten kulttuuritoiminnassa on tavoitteena kulttuuriautonomia. Ruotsinsuomalaisen vähemmistön kulttuurin tukemiseksi tarvitaan resursseja, joista ruotsinsuomalainen vähemmistö voi päättää itsenäisesti.
Toimet:
1.    Valtion talousarviossa on osoitettava ruotsinsuomalaiseen kulttuuritoimintaan korvamerkittyjä määrärahoja, joiden jakamisesta ruotsinsuomalaisten edustajat voivat päättää.
2.    Valtiovallan on tuettava taloudellisesti ruotsinsuomalaisten kulttuurilaitoksia.

Suomen kieli Ruotsissa
Suomen kieli on ruotsinsuomalaisen kulttuurin ydin, sitä kantava tekijä. Suomen kielen säilyttäminen ja huoltaminen on sen vuoksi ensiarvoisen tärkeää. Kaikkien ruotsinsuomalaisten edun mukaista on, että kielemme säilyy ja kehittyy mahdollisimman samanlaisena kuin suomen kieli Suomessa. Suomen kielen sanaston kehitys Ruotsissa seuraa kuitenkin Ruotsin yhteiskunnan kehitystä. Yhteiskunnassa käyttöön tulevien uusien käsitteiden nimityksille kehitetään tarkoituksenmukaiset suomenkieliset vastineet, ellei nimitystä voida ottaa Suomesta.

On tärkeää, että Ruotsiin suunnitellaan kielipolitiikka, joka käsittää enemmistökielen ja kaikki viisi vähemmistökieltä, että tämä politiikka toteutetaan ja että tunnustetut vähemmistökielet tasavertaistetaan enemmistökielen kanssa mm. kielenhuollossa.

Toimet:
1.    Kielineuvoston toiminta on turvattava, jotta suomen kielen huoltaminen ja kehittäminen jatkuisi.
2.    Ruotsinsuomalaisia on kannustettava käyttämään suomen kieltä kaikissa mahdollisissa tilanteissa ja kiinnittämään huomiota kielensä käyttökelpoisuuden säilymiseen.

Ruotsinsuomalainen kirjallisuus
Ruotsinsuomalaisen kirjallisuuden kehittymisen edellytyksenä on valtion tuki. Tukea on myönnettävä sekä valmiiden käsikirjoitusten painatukseen että itse kirjoittamiseen ja painettujen teosten levittämiseen. Nuorille kirjoittajille on järjestettävä kirjoittajakursseja.

Toimet:
1.    Valtion on tuettava ruotsinsuomalaista kirjallisuutta myöntämällä avustuksia kirjoittajakursseille, kirjallisuuden luomiseen, painattamiseen, kääntämiseen ja levittämiseen.
2.    Ruotsinsuomalaisen kirjallisuuden kehittämistä tulee edistää mm. vakiinnuttamalla Kaisa Vilhunen kirjallisuuspalkinto ja luomalla arvostelupalvelu.

Kirjastot
Kunnallinen kirjastolaitos on laajin ruotsinsuomalainen kulttuurin alue. 1990-luvun alussa Ruotsissa oli yli sata sellaista suomenkielisen kirjallisuuden osastoa, jossa oli yli tuhat nidosta. Useissa kirjastoissa oli myös suomenkielistä henkilökuntaa. Sen jälkeen suomenkielisiä osastoja on suljettu ja henkilökunta siirretty uusiin tehtäviin. Koska uusia kirjoja ei ole hankittu riittävästi, lainaus on vähentynyt. Suomenkieliset osastot tarvitsevat lisää taloudellisia resursseja ja henkilökuntaa.
On tärkeätä, että ruotsinsuomalaiset lapset lukevat suomenkielistä kirjallisuutta. Yksi keino erityisesti nuorten kiinnostuksen herättämiseksi on palveluiden tarjoaminen uusia viestintävälineitä käyttämällä.
Kirjastojen on varauduttava ruotsinsuomalaisten eläkeläisten ryhmän kasvamiseen ja näille tarkoitettujen palvelujen laajentamiseen.

Toimet:
1.    Kirjastoihin on hankittava uutta suomenkielistä lasten- ja nuortenkirjallisuutta.
2.    Nuorille tarkoitettuja kirjastopalveluja on kehitettävä uusia viestintävälineitä käyttämällä.
3.    Kirjastojen ja koulujen yhteistyötä on lisättävä.
4.    Kirjailijavierailujen määrää on lisättävä.
5.    Ikääntyneille ja muille erityisryhmille tarkoitettuja palveluja on kehitettävä.

Radio- ja tv-lähetykset
On tärkeää, että valtio takaa suomenkielisille radio- ja tv-lähetyksille tarpeelliset olemassaolon ja kehittymisen edellytykset. Niin suomenkielisten radio- kuin tv-ohjelmienkin tuottamisessa on erityisesti otettava huomioon nuorten ruotsinsuomalaisten tarpeet.

Toimet:
1.    On selvitettävä, millaisia ohjelmapoliittisia periaatteita ruotsinsuomalaisissa radio- ja tv-lähetyksissä on noudatettava, jotta ne täyttäisivät ruotsinsuomalaisen vähemmistön tiedonsaantitarpeet parhaalla mahdollisella tavalla.
2.    Suomenkielisen SR Sisuradion lähetysaikoja on lisättävä ja maantieteellinen levinneisyys säilytettävä.
3.    Suomenkielisten televisiolähetysten määrää on lisättävä, painopiste on oltava Ruotsissa tuotetuissa ohjelmissa ja ohjelmapolitiikka sekä lähetysajat on tarkistettava.
4.    Nuorille ja ikääntyneille on luotava omaa ohjelmatarjontaa.
5.    Suomen TV:n näkyvyyttä on parannettava koko maassa ja kanavien valinnan mahdollisuuksia on laajennettava.
6.    Ruotsinsuomalaisella julkisen palvelun medialla on oltava selkeä vähemmistöprofiili.
7.    Enemmistölle suunnattujen suomenkielisten televisio-ohjelmien määrää on lisättävä.
8.    Ruotsissa asuvien suomenruotsalaisten radio- ja tv-lähetysten tarve on huomioitava.

Teatteri
Elävään kulttuuriin kuuluu olennaisesti teatteri. Teatteri tukee äidinkieltä ja kehittää ja vahvistaa yksilön identiteettiä. Teatteritoiminnan pohjaksi tarvitaan suomenkielinen ammattiteatteri ja sen tueksi harrastajaryhmiä.
Ruotsin valtion on turvattava ammattiteatterin ja harrastajaryhmien talous. Suomenkielisen teatterin tulevaisuus voidaan taata, on teatterialan koulutukseen otettava kaksikielisiä opiskelijoita, jotta heidän suomenkielen taitoaan hyödynnetään.

Toimet:
1.    Ruotsinsuomalaiselle teatteritaiteelle on annettava kehittymisen mahdollisuudet.
2.    Itsenäisen, ruotsinsuomalaisen ammattiteatterin toiminta instituutiona on turvattava.
3.    Ruotsinsuomalaisen Harrastajateatteriliiton toiminta ja teatteripalveluiden saanti kattavasti eri puolille Ruotsia on turvattava.
4.    Harrastajateatteritoimintaa ja Suomesta tuotavia esityksiä on tuettava.
5.    Teatterikouluihin on otettava suomenkielisiä ruotsinsuomalaisia opiskelijoita.
6.    Teatteriesitysten näkötulkkausta on kehitettävä.

Musiikki ja tanssi
Ruotsinsuomalaisten musiikkiharrastus on vilkasta. Musiikin alalla toimii Ruotsissa kaksi erityisjärjestöä ja lisäksi on runsaasti kuorotoimintaa. Ruotsin Radion suomenkielisen toimituksen Musalistat todistavat omaehtoisesta musiikinteosta. Myös kansanmusiikin harrastaminen on vilkasta ja omia ruotsinsuomalaisia sävellyksiä on tehty runsaasti. Viime aikoina ruotsinsuomalaiset ovat alkaneet säveltää myös uutta kansanmusiikkia samalla, kun kansantanssi kerää edelleen suuret joukot ruotsinsuomalaisia, sekä lapsia ja nuoria että aikuisia.

Toimet:
1.    Ruotsinsuomalaisen musiikin luomiseksi ja levittämiseksi sekä toiminnan tukemiseksi on luotava asiantuntijoiden tuella toimintaohjelma.
2.    Musiikin rooli ruotsinsuomalaisten lasten ja nuorten identiteetin vahvistajana on tärkeä ja sitä toimintaa on erityisesti tuettava esimerkiksi Mokoma -tyylisillä toimilla.
3.    On tärkeää, että ruotsinsuomalaista musiikkia voidaan levittää tehokkaasti esimerkiksi kirjastojen kautta.
4.    Tanssin- ja kuoro-ohjaajien koulutusta on kehitettävä.
5.    Seuratanssiopettajien tutkinto on voitava suorittaa ruotsinsuomalaisten keskuudessa.
6.    Perinteisten tanssien ja laululeikkien opettamista ruotsinsuomalaisissa kouluissa on tuettava esimerkiksi kiertävänä tanssipedagogian projektina.

Kuvataide
Kuvataiteilla on suuri merkitys ruotsinsuomalaisen identiteetin vahvistamisessa.

Toimet:
1.    Taiteilijamatrikkelin julkaiseminen määrävuosina on turvattava erityisen tuen avulla.
2.    On saatava aikaan työskentelyapuraha, joka on haettavissa vuosittain. Näyttelytoimintaa on tuettava.
3.    Koulutusta on järjestettävä mm. paikallisissa kulttuurikeskuksissa esimerkiksi ruotsinsuomalaisissa kansankorkeakouluissa.
4.    Vuoden taiteilijapalkinto on vakiinnutettava.
Ruotsinsuomalaisten arkisto
Ruotsinsuomalaisten arkisto on keskeinen laitos, joka dokumentoi Suomesta Ruotsiin muuttaneiden elämää, työtä ja muuta toimintaa sekä ruotsinsuoma-laista yhteisöä laajasta perspektiivistä. Perinteisen arkistoinnin lisäksi toimintaan kuuluu aktiivinen yhteistyö ruotsinsuomalaisten ja eri puolilla Ruotsia toimivien yhdistysten kanssa.

Arkistolla on laajat, yhdistysten ja yksityisten ruotsinsuomalaisten toimintaa käsittelevät kokoelmat sekä perinteenkeruukilpailuilla koottua historiallista tietoa mm. työ-elämästä, koulusta käydyistä kamppailuista, kirkollisesta toiminnasta ja erilaisista traditioista. Arkiston kokoelmat kattavat siten perinteisen arkistoaineksen kuten pöytäkirjojen lisäksi paljon yksityisten ihmisten elämään liittyvää henkilökohtaista aineistoa. Arkistolla on myös laajat äänite- ja valokuvakokoelmat.
Arkiston toiminta käsittää modernin arkistoinnin, dokumentoinnin, tutkimuspalvelun ja paikallistason arkistoneuvonnan.
Arkisto on julkaissut ja ollut mukana julkaisemassa useita sekä tieteellisiä että perinteenkeruukilpailujen aineistoihin perustuvia teoksia.
Ruotsin yhteiskunnan tuki on ollut riittämätön turvaamaan Arkiston perusrahoituksen sekä riittävät arkistotilat.

Toimet:
1.    Ruotsin valtion on turvattava Ruotsinsuomalaisten arkiston perusrahoitus myöntämällä korvamerkittyjä rahoja.

Ruotsinsuomalainen läänintaiteilija
Ruotsinsuomalaisten monipuolisen kulttuuritoiminnan harjoittamiseen ja kehittämiseen tarvitaan ohjausta ja koulutusta. Ruotsin ja Suomen läänintaiteilijajärjestelmästä saatuja myönteisiä kokemuksia pitää tässä yhteydessä käyttää hyödyksi.

Toimet:
1.    Valtion talousarviossa on varattava korvamerkittyjä määrärahoja ruotsinsuomalaisen läänintaiteilijan viran perustamiseen toiminta-alueena on koko Ruotsi.

Ruotsinsuomalaiset kulttuurikeskukset
Ruotsinsuomalaisten määrän ja maantieteellisen jakauman vuoksi Ruotsiin on tarpeen saada useita kulttuurikeskuksia. Niiden tehtävänä on tukea ruotsinsuomalaista kulttuuria ja koulutusta ja välittää suomalaista kulttuuria Ruotsin muun väestön keskuuteen. Kulttuurikeskuksina voivat toimia mm. ruotsinsuomalaiset kansankorkeakoulut ja koulut, Suomen-instituutti sekä suomiseurojen toimipaikat.

Toimet:
1.    Valtion tulee tukea olemassa olevia ruotsinsuomalaisia kulttuurikeskuksia.
2.    Ruotsiin tulee perustaa kaikki kansalliset vähemmistöt kattava tiedotus ja kulttuurikeskus.

Lastenkulttuuri
Ruotsinsuomalaisten lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin, kielen ja kulttuurin turvaaminen vaatii määrätietoisia toimenpiteitä niin yhteiskunnalta kuin ruotsinsuomalaiselta vähemmistöltäkin. Tarvitaan ruotsinsuomalaista lasta koskeva kokonaisnäkemys ja sitä tukeva lapsipoliittinen ohjelma.
Lastenkulttuurin (sekä lasten itse tuottaman kulttuurin että aikuisten lapsille tuottaman kulttuurin) on oltava kaikkien ruotsinsuomalaisten lasten saatavilla. Kulttuuri- ja taideharrastukset tukevat lapsen identiteettiä, suomen kieltä ja osallisuutta ruotsinsuomalaisessa vähemmistössä.

Toimet:
1.    Ruotsinsuomalaisille lapsille ja lapsiperheille on taattava kunnissa suomenkieliset kulttuuripalvelut, joiden vähimmäismäärä on suhteessa kunnassa asuvaan suomenkieliseen väestöön.(??) Ruotsinsuomalaistaustaisia työntekijöitä tarvitaan kunnallisiin vapaa-ajan- ja kulttuuritoimen virkoihin.
2.    Yhteiskunnan tuki ruotsinsuomalaisten järjestöjen lapsitoimintaan on olematonta. Avustusnormit on muutettava niin, että suomi-seurat ja keskusliitto saavat tukea lasten kulttuuritoimintaan, kielikerhoihin, leirikoulutoimintaan ja perhekahviloihin.

V. Sosiaalipoliittinen ohjelma

Yleistä
Ruotsinsuomalaisen vähemmistön hyvinvointi edellyttää mm. taloudellista ja sosiaalista turvallisuutta, kieleen ja kulttuuriin perustuvat erityistarpeet huomioivaa lapsipolitiikkaa, vanhuspolitiikkaa, terveyden- ja sairaanhoitoa, vammaispolitiikkaa ja sosiaalipalvelua sekä lakimääräistä oikeutta saada yhteiskunnan keskeiset palvelut äidinkielellä.
    Vähemmistöpolitiikan toteuttamista ja kehittämistä varten on sosiaalihallitukseen perustettava erityinen yksikkö/virkailijat. Näiden on toimittava kiinteässä yhteistyössä ruotsinsuomalaisten edustajista koostuvan viiteryhmän kanssa. On tärkeää, että ruotsinsuomalaisen vähemmistön terveyttä ja sosiaalisia oloja tutkitaan, että sitä koskevaan monitieteelliseen tutkimukseen ja tilastointiin myönnetään varoja sekä että alan keskeinen lainsäädäntö käännetään suomen kielelle.
Jotta hoitoa ja palveluja koskevalla vapaavalinnalla olisi merkitystä myös ruotsinsuomalaisille, olisi heillä oltava mahdollisuus valita suomenkielisiä palveluja ja hoitoa sekä saada näitä koskeva palveluraha. Yhteiskunnan on myönnettävä erityisiä määrärahoja suomenkielisten palvelujen käynnistämiseen kunnille, maakäräjille ja ruotsinsuomalaisten yhteisöille sekä yrittäjille.

Toimet:
1.    Ruotsin ja Suomen on selvitettävä EU:n ja Pohjoismaiseen sosiaaliturvasopimukseen liittyvät mm. eläkkeitä koskevat epäkohdat, jotka koskevat maiden välillä muuttavia henkilöitä, sekä tehtävä aloite sopimuksen muuttamiseksi.
2.    Ruotsin ja Suomen on yhtenäistettävä sairaskorvausten (ennenaikaiseläkkeiden) myöntämisperusteita sekä mahdollistettava läheishoitoavustus siihen katsomatta kummassa maassa omainen asuu.
3.    Suomen kielen taito on laskettava ansioksi, kun palkataan henkilökuntaa virkoihin, joihin kuuluu työtä ruotsinsuomalaisten parissa.
4.    Suomenkieliselle henkilökunnalle on maksettava kielilisää.
5.    Palveluista on saatava suomenkielistä tietoa sekä kirjallisesti että Internetin kautta.
6.    Hoitohenkilökunnan perus- ja jatkokoulutusta on järjestettävä suomen kielellä.
7.    Suomenkielisen hoitoterminologian koulutusta on järjestettävä henkilöille, jotka ovat saaneet koulutuksensa ruotsin kielellä
8.    Ruotsin ja Suomen on edistettävä sosiaalipalvelun sekä terveyden- ja sairaanhoitohenkilökunnan ja alan opiskelijoiden vaihtoa.

Lapsipolitiikka
Ruotsinsuomalaisten lasten ja nuorten on saatava kasvaa hyvissä ja turvallisissa oloissa, niin että heillä on mahdollisuus kehittää vahva myönteinen ruotsinsuomalainen identiteetti.

Toimet:
1.    Lapsiperheille ja nuorille on järjestettävä tukea ja apua suomen kielellä.
2.    Sosiaalipalvelun on tehtävä yhteistyötä ruotsinsuomalaisten järjestöjen kanssa mm. tukihenkilöiden ja perhekotivanhempien rekrytoimiseksi.
3.    Toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehitystä on seurattava ja tutkittava.
4.    Suomenkieliselle lapselle on mahdollisen perhe- tai hoitokotiin sijoittamisen yhteydessä taattava mahdollisuus suomen kielen käytön jatkumiseen.
5.    Lastenneuvoloiden on annettava lapsiperheille tukea ja tietoa lasten kasvattamiseksi kaksikielisiksi.

Vanhuspolitiikka
Ikääntyneiden ruotsinsuomalaisten määrä lisääntyy voimakkaasti lähivuosina. Arvion mukaan suomalaistaustaisia eläkeläisiä on vuonna 2020 lähes 70 000. Samalla vanhustenhoidon sekä terveyden- ja sairaanhoidon suomenkielisten palvelujen tarve kasvaa huomattavasti. Suomenkielisen hoitohenkilökunnan riittävyys on taattava tukemalla esimerkiksi henkilökunnan kielellistä valmiutta.
Ikääntyneiden ruotsinsuomalaisten on saatava elää aktiivista elämää, heillä on oltava vaikutusvaltaa yhteiskunnassa ja omassa arkielämässään, heidän on voitava vanheta turvallisissa oloissa ja elää riippumatonta elämää, sekä saada oikeus hyvään suomenkieliseen hoitoon ja huolenpitoon. Tämä edellyttää myös valinnan-vapautta ja itsemääräämisoikeutta oman hoito- ja asumismuodon osalta. Mikäli asianomainen ei pysty ilmaisemaan toivomuksiaan, hänellä on oltava oikeus ilmaista ne läheisen tai uskotun henkilön kautta.
Tutkimukset osoittavat, että monen ruotsinsuomalaisen eläkeläisen ruotsin kielen taito on riittämätön ja taito voi kadota kokonaan vanhuuteen liittyvien sairauksien myötä. Myös omakielisen kulttuuriympäristön merkityksen on todettu kasvavan iän myötä. Ruotsinsuomalaisen vähemmistön ikääntyessä omaishoitajien määrä lisääntyy ja he tarvitsevat suomenkielistä tukipalvelua.

Toimet:
1.    Vanhustenhoitoon ja hoitorahaan on koko maassa on oltava lakimääräinen oikeus.
2.    Suomenkielisten hoitopaikkojen määrää on lisättäväpikaisesti.
3.    Yhteiskunnan on myönnettävä tukea ja varoja sekä ruotsinsuomalaisten että kuntien hankkeille suomenkielisen vanhustenhoidon aikaansaamiseksi ja kehittämiseksi ja annettava erityistä avustusta, kun ne avaavat uusia hoitopaikkoja suomenkielisille. Sama koskee myös terveyden-, ja sairaanhoitopalvelujen käynnistämistä ja kehittämistä.
4.    Kuntien ja maakäräjien on yhdessä vähemmistön edustajien kanssa laadittava toimintaohjelma suomenkielisten palvelujen järjestämiseksi ikääntyneille ruotsinsuomalaisille ja valvottava ohjelman toteuttamista sekä tarpeiden ja palvelujen kehitystä.
5.    Toimintaohjelmassa on huomioitava päivätoiminta, kotipalvelu, omaishoitajien tukipalvelut, erityiset asumismuodot, vuorohoito, diagnosointi, ehkäisevä terveydenhoito, suomenkielinen terveyden- ja sairaanhoito, kotisairaanhoito, päiväsairaanhoito, kuntoutus, psykiatrian palvelut, saattohoito, tiedotus sekä henkilökunnan koulutus.
6.    Kuntien on aktiivisesti selvitettävä, haluavatko ikääntyneet ruotsinsuomalaiset hoitoa äidinkielellään, ja tarjottava hoitoa sitä haluaville.
7.    Kuntien on solmittava sopimus suomenkielisistä hoitopaikoista joko toisen kunnan tai ruotsinsuomalaisten ylläpitämän vanhustenhoitolaitoksen kanssa, mikäli kunta ei itse voi tarjota hoitoa tai palveluja suomen kielellä.
8.    Kotikunnan on taloudellisesti vastattava hoidosta myös silloin, kun se ei itse järjestä suomenkielistä hoitoa.
9.    Ikääntyneille ruotsinsuomalaisille on järjestettävä koulutusta ja toimia, jotta nämä eivät jää esimerkiksi tietotekniikan kehityksen ulkopuolelle.
10.    Valtion, maakäräjien ja kuntien on myönnettävä avustusta ruotsinsuomalaisen vähemmistön eläkeläisjärjestöille ja otettava huomioon niiden jäsenmääriä koskeva erityistilanne ja mahdollinen rakenteellinen syrjintä.
11.    Vähemmistöjärjestöjen on saatava edustus keskustason yhteistyöelimeen sekä maakäräjien ja kuntien eläkeläisneuvostoihin.
12.    Ikääntyneiden ruotsinsuomalaisten on saatava oma asiamies.
13.    Ruotsinsuomalaiset tarvitsevat tukirakenteiden tietopankin.
14.    Jokaiseen lääninhallitukseen on saatava ruotsinsuomalainen asiamies.

Vammaispolitiikka/Vähemmistöpolitiikka toimintarajoitteisille
Niiden ruotsinsuomalaisten, joilla on vammoista tai sairauksista johtuvia toimintarajoitteita, on saatava yhdenvertaiset mahdollisuudet ja elinolot muun väestön kanssa.

Toimet:
1.    Ruotsinsuomalaisten vammaisten tilanne on huomioitava suunniteltaessa palveluja ja hoitoa, ja päättäjien on oltava vuorovaikutuksessa vähemmistön vammaisjärjestöjen ja edunvalvontaelinten kanssa.
2.    Ruotsinsuomalaisten vammaisten on saatava suomenkielisiä palveluja ja mahdollisuus osallistua yhteiskuntaelämään samoilla ehdoilla muiden kanssa.
3.    Vähemmistöjärjestöjen tulee aktiivisesti tukea ruotsinsuomalaisten vammaisten verkostojen, yhteistyöryhmien ja yhdistysten perustamista.
4.    Kuntien ja maakäräjien on myönnettävä avustusta ruotsinsuomalaisten vammaisten yhdistyksille, piirijärjestöille ja verkostoille sekä huomioitava niiden jäsenmääriä koskeva erityistilanne sekä mahdollinen rakenteellinen syrjintä.
5.    Vähemmistöjärjestöjen on saatava edustus keskustason yhteistyöelimeen sekä maakäräjien ja kuntien vammaisneuvostoihin.
6.    Tavoitteiden toteuttamiseksi on perustettava ruotsinsuomalaisten vammaisten asiamiehen virka.

Terveyden- ja sairaanhoito
Terveyden- ja sairaanhoidon tavoitteena on ruotsinsuomalaisten hyvä fyysinen ja psyykkinen terveys samoilla ehdoilla kantaväestön kanssa. Tämä merkitsee sitä, että vähemmistön erityistarpeet huomioidaan hoidon suunnittelussa ja järjestämisessä. Tavoitteen saavuttamiseksi maakäräjien on yhdessä vähemmistön edustajien kanssa laadittava toimintaohjelma terveyden- ja sairaanhoidon sekä kansanterveystyön toteuttamiseksi ruotsinsuomalaisille. Maakäräjillä on myös oltava yksikkö/virkailijat sekä referenssiryhmä, jotka koordinoivat ruotsinsuomalaisen vähemmistön terveyden- ja sairaanhoitoa.
Valtuuskunnan jäsenjärjestöjen on toimittava aktiivisesti ruotsinsuomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi järjestämällä eri ikäryhmille liikuntaa ja kunnonvaalintaa.

Toimet:
1.    Toimintaohjelmassa on ilmoitettava, miten suomenkieliset palvelut järjestetään, ja huomioon on tällöin otettava diagnosointi, tutkimukset, lääkäripalvelut, eri ikäryhmille tarkoitetut psykiatrian avohoitopalvelut, ehkäisevä terveydenhoito, terveysvalistus ja kuntoutus.
2.    Niille paikkakunnille, missä asuu paljon ruotsinsuomalaisia, on perustettava suomenkielinen terveyskeskus tai suomenkielinen lääkäripalvelu sekä muita terveyden- ja sairaanhoitopalveluja.
3.    Tehdessään hoitosopimuksia ja myöntäessään lupia yksityisvastaanottojen perustamiseen maakäräjien on edistettävä suomenkielisten palvelujen saantia ja jatkuvuutta sekä tuettava ruotsinsuomalaisten aatteellisia, osuustoiminnallisia ja yksityisiä hoidontarjoajia.
4.    Maakäräjien on tiedotettava suomen kielellä terveyden- ja sairaanhoitopalveluistaan sekä suomenkielisistä lääkäreistä ja hoitohenkilökunnasta.
5.    Maakäräjien on yhteistyössä järjestettävä valtakunnallinen suomenkielinen sairaanhoitoneuvonta.
6.    Maakäräjien on huolehdittava suomenkielisen henkilökunnan jatkokoulutuksesta huomioiden heidän kielelliset ja kulttuuria koskevat eritystarpeensa.

Sosiaalipalvelut
Sosiaalipalvelujen tavoitteena on vahvistaa sosiaalisiin tai taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden yksilöiden kykyä ja mahdollisuuksia elää täysipainoista elämää.
Sosiaalipalvelu vastaa monista tärkeistä tehtävistä kuten lasten, nuorten, ja vammaisten ja vanhustenhoidosta, väärinkäyttäjien ja kodittomien huollosta sekä rikosuhrien auttamisesta. Kunnan sosiaalipalvelun on yhdessä vähemmistön edustajien kanssa laadittava toimintaohjelma suomenkielisten palvelujen järjestämiseksi. Kunnan sosiaalivirastossa on oltava osasto tai virkailija, jonka tehtävänä on koordinoida, seurata ja kehittää niitä sosiaalipalveluja, joita kunta tai kunnanosa tarjoaa ruotsinsuomalaisille.

Toimet:
1.    Toimintaohjelmassa on oltava suunnitelma siitä, miten ruotsinsuomalaisten keskuudessa voidaan kehittää ennaltaehkäisevää työtä, sekä siitä, miten vaikeuksiin joutuneita ruotsinsuomalaisia autetaan. Ohjelmassa huomioidaan lasten ja nuorten vanhusten ja vammaisten huolto, kodittomat, väärinkäyttäjät, laitoshoito, rikosuhrit ja perheväkivallan kohteeksi joutuneet, mutta myös tiedotus ja yhteistyö vähemmistöjärjestöjen kanssa.
2.    Yhteiskunnan on taloudellisesti tuettava ruotsinsuomalaisten järjestöjen päihteidenvalistustyötä.
3.    Kuntien on tuettava ruotsinsuomalaisten ylläpitämiä suomenkielisiä palveluja mm. ostamalla palveluja ja tiedottamalla niistä.
4.    Sosiaalipalvelun on tuettava vähemmistöjärjestöjä, jotka tekevät sosiaalista työtä ja tukevat vaikeuksiin joutuneita ruotsinsuomalaisia.

VI. Ruotsinsuomalaisen valtuuskunnan jäsenyhteisöt

1.    Ruotsinsuomalaisten keskusliitto
2.    Ruotsin kirkon suomenkielinen työ
3.    Finlandssvenskarnas riksförbund i Sverige FRIS
4.    Suomenkielinen ortodoksinen seurakunta
5.    Suomenkielinen helluntaiseurakunta
6.    Sverigefinska Krigsbarn
7.    Ruotsinsuomalaisten Kuvataiteilijoiden Yhdistys
8.    Ruotsin Suomalainen Opettajaliitto RSO
9.    Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset RSE
10.    Ruotsinsuomalainen esikouluverkosto
11.    Ruotsinsuomalaisten Nuorten Liitto RSN
12.    Ruotsinsuomalaisten harrastajateatteriliitto
13.    Ruotsinsuomalaisten kasvatusneuvoloiden verkosto
14.    Ruotsinsuomalaisten sosiaalityöntekijöiden verkosto
15.    Ruotsinsuomalaisten vapaakoulujen verkosto
16.    Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulujen verkosto
17.    Ruotsinsuomalaisten kirjastovirkailijoiden verkosto
18.    Ruotsin Suomenkielisten Näkövammaisten Liitto
19.    Ruotsinsuomalainen vanhustenpalveluverkosto
20.    Ruotsinsuomalainen arkisto
21.    Ruotsinsuomalainen korkeakouluverkosto
22.    Mälardalenin korkeakoulun Suomen kielen ja kulttuurin keskus
23.    Ruotsinsuomalaisten Virka- ja Liikenaisten Tukholman klubi – Rusuvilina
24.    Ruotsinsuomalainen kulttuuriyhdistys

Vähemmistöpoliittinen oppisuunnitelma

Opintosuunnitelma Ruotsinsuomalaisten vähemmistöpoliittiseen
ohjelmaan, pdf.

Vuoden 2006/2007 painotusalueet
täysistunnon valiokuntien esitysten pohjalta

Koulu- ja koulutusvaliokunta

Tietoa lauantaikerhotoiminnasta eri puolille maata
Ulkosuomalaisille enemmän leiritoimintaa
Suomen kielen opetuksen osalta viiden oppilaan minimirajoitus tulee poistaa
Panostus tiedottamiseen nuorille vanhemmille äidinkielen merkityksestä mm. synnytyslaitoksiin ja neuvoloihin sekä Internetin kautta
Panostus suomen kielen aseman vahvistamiseksi lukiokoulussa
Suomen kielen opiskelu palautettava Lundin ja Göteborgin yliopistoihin
Ajankohtaista vähemmistöpoliittisen materiaalia tulee levittää entistä tehokkaammin
Nuorten asemaa puheenjohtajistossa vahvistettava

Kulttuuriasiain valiokunta

Television ja radion suomenkielisten lähetysten jatkuvuus tulee taata
Lapsi- ja nuorisotoimintaa tulee kehittää myös musiikin ja teatterin keinoin
Taiteilijamatrikkelin julkaiseminen pikaisesti
Puheenjohtajisto tiiviimpään yhteistyöhön nuorten kanssa
Valiokuntien esitykset Valtuuskunnan kotisivulle pikaisesti
Ruotsinsuomalaisten arkistolle tulee saada valtiolta Arkistoselvityksessä esitetyt, ”korvamerkityt” määrärahat (1,6 milj. kruunua vuodessa)
Ruotsinsuomalaisten museohanke tulee nostaa esille
Kaksikielinen teatterikoululinja esim. Luulajaan

Sosiaaliasiain valiokunta

Panostus ruotsinsuomalaisten naisten hyvinvointiin
Lastenpsykiatrin kokopäivävirka tulee turvata Solnan BUP:iin nykyisen puoliaikaviran sijaan
Yhteinen panostus ruotsinsuomalaisten näkövammaisten järjestötoiminnan jatkamisedellytysten palauttamiseen ennalleen auttamalla Ruotsin Suomenkielisten Näkövammaisten Liittoa periaatteellisella ja konkreettisella tasolla– yhteistyö välttämätöntä nopean ratkaisun aikaansaamiseksi (vetoomus Valtuuskunnan jäsenyhteisöille)
Panostus vähemmistöjärjestöjen asemaan – esim. vähemmistöön kuuluviin vammaisjärjestöihin ei voida soveltaa enemmistöyhteiskunnan sääntöjä
Sosiaalitalouden toimintaedellytyksiä tulee parantaa koskien mm. julkisen talouden ja sosiaalisen talouden yhteistyötä
Dementiaosastojen tarve lisääntyy, panostus sellaisten aikaansaamiseksi ja kaksikielisen henkilökunnan kouluttamiseksi
Panostus suomenkielisten kotihoidon palvelujen kehittämiseen

Takaisin

Dokumentit

Kirjelmät

Granskningsnämndeanmälan 2005, pdf.

Kannanotot

Kannanotot, pdf.

Euroopan neuvosto

Sveriges rapport till Europarådet, pdf.
Englanninkielinen EN raportti Ruotsin hallitukselle, pdf.

Takaisin

Yhteydet ja linkit

SWEBLUL:s stadgar

§1. Sammanslutningen är SWEBLUL, Sveriges nationella kommitté för den Europeiska Byrån för mindre använda språk (The European Bureau for Lesser Used Languages).

§2. Målsättningen för sammanslutningen är att främja historiskt mindre använda språk i Sverige såsom samiska, meänkieli, finska, romani chib och jiddisch. Kommitén är ansluten till den Europeiska byrån för mindre använda språk (The European Bureau for Lesser Used Languages, här kallad EBLUL) och accepterar dess stadgar som bindande för sitt vidkommande.

§3. Kommitténs uppgifter är
· att främja informationsutbytet om och mellan historiskt mindre använda och autoktona språk i Sverige,
· att genom samarbete med institutioner, organisationer, statliga, regionala och kommunala myndigheter befästa och utveckla förhållandena för de historiskt mindre använda och autoktona språken i Sverige.

§4. Kommittén består av elva ledamöter. Tre (3) av medlemmarna utses av Sametingets styrelse representerande de tre samiska varieteterna i Sverige, två (2) av Svenska Tornedalingars Riksförbund-Tornionlaaksolaiset, två (2) av Sverigefinska Riksförbundet, två (2) av Romernas Riksförbund och två (2) av Judiska Centralrådet.

Medlemmarna i kommittén utses för en mandatperiod på tre (3) kalenderår.

Kommittén kan vid behov besluta om att utöka medlemsantalet för att ge plats åt andra historiskt mindre använda eller autoktona språk.

Kommittén sammanträder minst en gång per år.

§5. Beslut i kommittén fattas med enkel majoritet. Vid lika röstetal har mötesordföranden utslagsröst.

§6. Kommittén utser ett presidium som består av ordförande, tre (3) vice ordföranden och en sekreterare.

Presidiet skall bestå av olika medlemsspråksföreträdare och utses enligt principen om årlig jämlik rotation eller på det sätt som kommittén bestämmer.

§7. Kommitténs sekretariat upprätthålls av Sverigefinska Riksförbundet (SFRF) (eller annan medlemsorganisation) som ansvarar för all praktisk verksamhet i anslutning till kommittén.

Kommittén ansvarar för att budget och bokslut upprättas kalenderårsvis samt att årlig verksamhetsrapport upprättas.

Kommittén kan vid behov ompröva sekretariatets lokalisering.

§8. Kommittén utser en representant och en ersättare till EBLUL:s styrande råd (Council of the European Bureau for Lesser Used Languages). Dessa skall representera två skilda medlemsspråk och utses enligt jämlik rotation eller på det sätt som kommitén bestämmer.

Presidiet fattar beslut om övrig representation på möten anordnade av EBLUL.

§9. Ändringar av stadgarna kan beslutas med två tredjedels majoritet efter att utlåtande begärts av representanter för Sametinget, Svenska Tornedalingars Riksförbund-Tornionlaaksolaiset, Sverigefinska Riksförbundet, Romernas Riksförbund och Judiska Centralrådet.

NOT: Dessa stadgar har kompletterats i enlighet med kommitténs beslut 1997-09-26, vilket härmed bekräftas av representanterna för de olika minoritetsspråkgrupperna i anslutning till SWEBLUL:s årsmöte 1998-02-09.

Per-Mikael Utsi, ordförande
Sametinget

Torvald Pääjärvi, ordförande
Svenska Tornedalingars Riksförbund-Tornionlaaksolaiset

Anita Kangas, ordförande
Sverigefinska Riksförbundet

Stefano Kuzhicov, ordförande
Nordiska Zigenarrådets svenska sektion

Jan Nisell, ordförande
Judiska Centralrådet i Sverige

Linkit

Media

ruotsi.se
www.ruotsi.se

Ruotsin Suomalainen
www.ruotsinsuomalainen.com

Sisuradio
www.sr.se/sisuradio

Sveriges television Suomenkielinen toimitus
www.svt.se/uutiset

TV Finland
www.yle.fi/tvfinland

Tukholma.net
www.tukholma.net

Laitokset/yhteisöt

Axevallan kansankorkeakoulu
www.axevalla.fhsk.se

Finlandssvenskarnas riksförbind
www.fris.se

Luulajan tekninen yliopisto
www.luth.se

Mälardalenin korkeakoulu, Suomen kielen ja kulttuurin keskus
www.mdh.se/ihu/finska

Ruotsinsuomalainen kansankorkeakoulu
www.svefi.net

Kielineuvosto
www.kielineuvosto.se

Ruotsin kirkon suomenkielinen työ
www.svenskakyrkan.se

Ruotsinsuomalaisten keskusliitto
www.rskl.se

Ruotsinsuomalaisten Kuvataiteilijoiden Yhdistys
www.suomiart.se

Suomen instituutti
www.finlandskulturinst.se

Tukholman yliopiston Suomen kielen laitos
www.finska.su.se

Uumajan yliopiston Suomen kielen laitos
www.mos.umu.se/finska

Uusi Teatteri
www.uusiteatteri.se

Ruotsin Inkeri Liitto
www.ingermanland.nu

Ruotsinsuomalaisten Arkisto
www.arkisto.org

Valtiovalta

Hallitus
www.regeringen.se

Suomen kielen hallintoalueen laajentamista koskeva Paavo Valliuksen selvitys
www.sou.gov.se/finskaspraket

Valtiopäivät
www.riksdagen.se

Suomen-/kansainväliset yhteydet

Eduskunta
www.eduskunta.fi

Kesälukioseura
www.kesalukioseura.fi

Suomi-Seura ry.
www.suomi-seura.fi

Ulkosuomalaisparlamentti
www.usp.fi

Valtioneuvosto
www.valtioneuvosto.fi

Rusuvilina
www.rusuvilina.se

Takaisin

Hallitus ja viranomaiset

Hallitus:
Faktablad: Nationella minoriteter och minoritetsspråk, pdf.

Kouluvirasto:
Nationella minoriteter i skolan, pdf.

Peruskouluasetus (ruotsiksi)

Lukioasetus (ruotsiksi)

Takaisin